Valtiovarainministeriö: Tuottavuusanalyyseilla eväitä valtion toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen

Valtiovarainministeriön tiedote 16.12.2019:

Tuottavuusanalyyseilla eväitä valtion toiminnan kehittämiseen ja laadun parantamiseen

Valtiovarainministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa toteuttanut tuottavuusanalyyseja, joiden avulla etsitään ja tunnistetaan tuottavuuden parantamisen sekä toiminnan digitalisaation kohteita.

Tuottavuusanalyysit ovat osa vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelmaan sisältynyttä julkisen sektorin kustannusten hillintää.

Tavoitteena on tuottavuusanalyysien avulla

  • kehittää julkisia prosesseja ja toimintamalleja siten, että prosessit nopeutuvat, henkilöstön työaikaa säästyy ja toiminnan laatu ja asiakasvaikuttavuus paranevat
  • tukea virastoja niiden palvelujen kehittämisessä ja digitalisaatiossa
  • karsia tekemistä, joka ei ole viraston ydintoiminnan kannalta tärkeää tai joka voitaisiin hoitaa julkisen sektorin ulkopuolella
  • hakea synergiaetuja ja karsia päällekkäistä tekemistä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä
  • varmistaa, että johtamis- ja ohjausrakenteet tukevat tuloksellista toimintaa.

Digitalisaation ja tuottavuuden parantamisen kohteita tunnistamalla pyritään sekä organisaatio- että yhteiskuntatason hyötyihin. Analyysien avulla tavoitellaan vähintään 10 prosentin vuosittaista säästöä arvioinnin kohteena olevalle organisaatiolle sekä 20–40 prosentin kokonaishyödyn kasvua yhteiskunnalle vuoteen 2029 mennessä.

Analyysit koskevat  sekä yksittäisiä palveluja ja prosesseja että myös kokonaisten virastojen toimintaa laajemmin. Tuottavuusanalyyseissa tarkastellaan esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia lupa- ja valvontatoiminnan sekä maahantulon kehittämisessä hallinnonalarajat ylittäen. Omat tuottavuusanalyysinsa saivat virastoista Rikosseuraamuslaitos ja Oikeusrekisterikeskus.

Tutustu esimerkkeihin tuottavuusanalyyseista ja lue koko raportti

Yksi analyyseista koski kansalaisten asiointi- ja palveluverkostoa. Analyysin mukaan palvelut voidaan turvata sähköisiä asiointipalveluja hyödyntäen. Käyntiasiointi vähenee jatkuvasti, ja siihen vaikuttaa paitsi sähköisen asioinnin voimakas kasvu myös väestökehitys ja erityisesti voimakas kaupungistuminen. Käyntiasiointia tarvitaan kuitenkin tulevan vuosikymmenen lopullakin eri syistä, esimerkiksi asiakkaan tunnistamiseksi. Kyse onkin siitä, että käyntiasiointi mahdollistettaisiin fiksulla tavalla. Esimerkkejä ovat valtion eri viranomaisten yhteiset kampusmalliset palvelupisteet tai liikkuvat palvelut harvemmin asutuilla alueilla. Palvelujen kehittämisessä tulee aina ottaa huomioon erityisryhmien tarpeet.

Analyysien perusteella on jo tehty toimenpiteitä. Esimerkiksi valtionavustuksia koskeneen tuottavuusanalyysin pohjalta on käynnistetty toimeenpanohanke. Hankkeen tavoitteena on valtionavustustoiminnan tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen. Kyse on yhteiskehittämisen periaattein toteutettavasta systeemisestä uudistuksesta. Toimintamallien yhtenäistämisellä ja uudistamisella vahvistetaan valtionavustustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja toimivaa palvelukulttuuria. Tulevaisuudessa on tarkoitus saada paremmin nähtäville se, mihin valtionavustukset kohdentuvat ja mitä avustusrahoilla saadaan aikaan.

”Tuottavuusanalyyseja työstäessä kävi selväksi, että tarvitsemme lisää aikaa kehittämistyön yhteiseen, hallinnonalarajat ylittävään ideointiin ja toteutukseen. Vain näin voimme saada aikaan vaikuttavaa poikkihallinnollista kehittämistä. Rajat ylittävä tarkastelukulma vahvistaa myös hallinnon asiakaslähtöisyyttä, kun kehittämisen lähtökohtana ei ole yksi virasto vaan useamman toimijan yhteisesti tuottama palvelu.  Valtion tai jopa koko julkishallinnon yhteiselle kehittämistyölle tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Yhteiskehittämistä toimintatapana on syytä levittää edelleen”, kiteyttää tuottavuusanalyyseista vastannut erityisasiantuntija Eeva Kaunismaa.

Yhteenveto kaikista tuottavuusanalyyseista sekä niiden keskeisimmistä huomioista on julkaistu hankkeen loppuraportissa.

Lue koko loppuraportti

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Eeva Kaunismaa, puh. 02955 30103, eeva.kaunismaa(at)vm.fi