06 loka Sosiaali- ja terveysministeriö: Kolumni: Hoidon jatkuvuus on suuri mahdollisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön kolumni 06.10.2022:

Hoidon jatkuvuus on suuri mahdollisuus 

Jos meillä olisi käytössä hoito, joka tutkitusti vähentää kuolleisuutta, parantaa suurten kansansairauksien hoitotuloksia, potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä ja auttaa kustannusten hallinnassa, olisiko meillä varaa olla käyttämättä tuota hoitoa?

Elokuun puolivälissä julkaistiin selvitys omalääkärimallin toteuttamisesta yhdessä hoitotakuun kanssa. Selvitys toi selvästi esiin henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuuden edut.

2000-luvulla kertynyt vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat pienemmät, päivystyskäyntien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen määrä on pienempi, kuolleisuus on vähäisempää, sairauksien hoitotasapaino on parempi, liitännäissairauksien ja komplikaatioiden, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenvuotojen, sydäninfarktien riski pienenee, potilasturvallisuus paranee ja potilastyytyväisyys, potilaan turvallisuuden tunne ja luottamus lääkäriä kohtaan paranevat.

Voisi olettaa, että henkilökohtaista hoitosuhteen jatkuvuutta turvaavat ja parantavat toimintamallit olisivat laajasti käytössä terveyskeskuksissa. Hoidon jatkuvuuden hyötyjä koskevan tutkimustiedon kertyessä hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa on kuitenkin selvästi huonontunut vuosituhannen vaihteen jälkeen.

1990-luvun lopulla jopa 70–80 % potilaista ilmoitti yleensä tapaavansa terveyskeskuksessa saman lääkärin. Vuonna 2020 alle 40 % ilmoitti asioivansa usein tai aina saman lääkärin kanssa.

Tilaston mukaan vuonna 2021 koko maan jatkuvuusindeksin (COC-indeksi) keskiarvo perusterveydenhuollon kiireettömillä lääkärikäynneillä oli 0,31, jota voidaan pitää heikkona potilas-lääkärisuhteen jatkuvuutena. Hyvinvointialueittain tarkasteltuna indeksit vaihtelivat 0,16–0,39 välillä. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Norjassa, jossa hoidon jatkuvuus on hyvä, perusterveydenhuollon lääkärin hoidon jatkuvuus vuonna 2019 vastasi CoC-indeksiä 0,54–0,57.

Selvitysryhmä esitti oman hoidon jatkuvuusmallinsa tilanteen parantamiseksi. Mallissa keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Raportissa tuodaan esiin, että hoidon jatkuvuusmallilla tuetaan parhaiten meneillään olevan sote-uudistuksen tavoitteiden (kuten kustannusten nousun hillitseminen ja yhdenvertaisuuden paraneminen) saavuttamista terveydenhuollossa.

Selvitysryhmä esittää, että potilaan oikeutta omaan lääkäriin ja hoitajaan tulee vahvistaa muuttamalla lainsäädäntöä. Tätä ehdotusta on varmasti syytä arvioida terveydenhuoltolain päivittämisen yhteydessä. On kuitenkin syytä huomata, että terveydenhuoltolaki linjaa hoidon jatkuvuudesta jo nyt varsin selvästi. Terveydenhuoltolain (49 §) mukaan potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista. 

Potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen perusterveydenhuollossa tulee nostaa keskeiseksi perustehtäväksi hyvinvointialueiden johtamisessa. Tuore selvitys antaa mallin hoidon jatkuvuuden parantamiseksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman kehittämishankkeissa ja Kestävän kasvun ohjelman haavoittuviin ryhmiin kohdentuvissa kehittämishankkeissa.

Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden parantaminen on suuri mahdollisuus. Hoitotakuu parantaa hoidon saatavuutta, hoidon jatkuvuusmalli antaa eväät hoidon jatkuvuuden parantamiseksi ja Suomen perusterveydenhuollossa moniammatillisuus on kehittynyt jo tällä hetkellä pisimmälle maailmassa.

Kun yhdistämme hyvän saatavuuden, hyvän jatkuvuuden ja moniammatillisen tiimin, saamme aikaan maailman parhaan perusterveydenhuollon.

Aki Lindén 
perhe- ja peruspalveluministeri